Wednesday, January 21, 2015

Madame Blavatsky - savun ja salatieteen papitar

Madame Helena Petrovna Blavatsky (1831-1891) oli kuin yhdistelmä Aino Kassista ja Helinä Rautavaaraa: kosmopoliitti selvännäkijä ja seikkailija, eksoottisten tarinoiden kertoja ja transsendenttisten elämäntasojen tulkki.

Englantilainen Psyykkisen tutkimuksen seura piti Madamea v. 1885 ilmestyneessä raportissaan "historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina." H.P.B. olikin melkoinen silmänkääntäjä ja luikurin laskettelija sille päälle sattuesaan, mutta hänessä oli myös vilpitöntä, joskin maanisiin ja megalomaanisiin mittoihin kasvanutta pyrkimystä arkitietoisuutta syvempään ymmärrykseen elämästä.




Blavatsky oli yksi v. 1875 perustetun Teosofisen seuran perustajajäsenistä. Seura perustettiin tarkoituksessa "koota ja levittää tietoa universumin hallitsevista laiesta". Ennen teosofiksi julistautumistaan Blavatsky oli jo ehtinyt niittää mainetta spiritistisenä ja parapsykologisena  meediona monessa maassa. Kosmiset kuviot ja astraaliset visiot alkoivat avautua hänelle 1850-luvun alkupuolella, jolloin hän Kairossa ollessaan innostui polttamaan hasista. Kannabis laittoi Blavatskyn ropellit pyörimään vinhaa vauhtia ja avasi hänen mieltään teosofisten aatteiden virtaukselle, eli, kuten hän itse sanoi:

Hasis moninkertaistaa ihmisen elämän tuhatkertaisesti. Kokemukseni ovat yhtä todellisia kuin jos ne olisivat tavallisia tapahtumia tämänhetkisessä elämässä. Ah! Minulla on selitys. Se on aikaisempien olemassaolojeni, edellisten inkarnaatioitteni, mieleenpalauttamista. Se on ihmeellinen huume ja se selvittää syvällisen mysteerin.


Teosofisen seuran perustamisen aikoihin Blavatskyyn tutustunut, mm. toimittajan työtä tehnyt, rouva Wolf on puolestaan kertonut seuraavasti:


Opin pian, että hän oli mieltynyt käyttämään hasista. Useita kertoja hän yritti taivuttaa kokeilemaan sen vaikutusta minuun. Hän sanoi polttaneensa ooppiumia, nähneensä sen visioita ja uneksineensa sen unia, mutta että hasiksen käytössä nautitut autuudet olivat kuin taivas helvettiin verrattuna. Hän sanoi, ettei ollut löytänyt mitään, joka olisi verrattavissa sen tehoon imaginaation heräämisessä ja stimuloimisessa.


Blavatskyn pääteokset Hunnuton Isis (1877) ja Salainen Oppi (ensimmäiset kaksi osaa v.1888) sisältävät molemmat viittauksia psykedeelisiä vaikutuksia omaaviin luonnonesineisiin ja suhtautuvat niihin isolla arvonannolla. Erityisesti H.P.B:tä kiinnosti muinaistaruissa mainittu, kolmannen silmän avaava, "pyhä soma-juoma". Sitä Blavatsky väitti itsekin nauttineensa ja näin hän siitä Hunnottomassa Isiksessä kirjoittaa:


Myös kasveilla on mitä ihmeellisimpiä mystisiä ominaisuuksia; eurooppalainen tiede on kadottanut uni- ja taikayrttien salaisuudet, ja lienee tuskin tarpeen sanoakaan, ettei se tunne niitä kuin muutamien kasvien osalta, esimerkiksi oopiumin ja hasiksen. Kuitenkin jo näiden muutamien yrttien psyykkistä vaikutusta ihmisen elimistöön pidetään todisteena tilapäisestä mielenhäiriöstä. Tessalian ja Epiruksen naiset sekä Sabaziuksen naispuoliset hierofantit eivät vieneet salaisuuksiaan mukanaan silloin kuin heidän pyhäkkönsä kukistuivat. Niitä varjellaan yhä vielä ja ne jotka ovat perillä Soman luonteesta, tuntevat myös muiden kasvien ominaisuudet.


Salaisessa Opissa Blavatsky kytkee holotrooppisten aineiden nauttimisen vankasti valaistuneiden tajunnantilojen saavuttamisen yhteyteen:


Soma on pyhä Soma-juoma, joka antaa mystisiä näkyjä ja transsi-ilmestyksiä, mistä yhtymästä seuraa Budha (viisaus), Merkurius, Hermes jne., se tiede, lyhyesti sanottuna, jonka teologian brihaspatit ovat tähän päivään asti julistaneet pirulliseksi ja saatanalliseksi.


Ihmekö siis, että laajentamalla tämän allegorian piiriä huomaamme kristillisen teologian kannattavan hindujumalien sotaa ja pitävän Uśanasta (Luciferia), joka varjeli Somaa rituaalisen palvonnan muinaiselta personoitumalta (Brahmanaspatilta, bramiinien herralta, josta nyt on tullut ”Jupiter-Jehova”), SAATANANA, ”Jumalan vihollisena”!  







Hunnoton Isis on suunnattomasti asiavirheitä sisältävä, sekava ja hallitsemattomasti rönsyilevä kollaasi, jossa esitellään iso liuta mytologioita, kultteja, uskontoja ja maagisia järjestelmiä ja yhdistellään niitä varsin villisti assosioiden  toisiinsa. Teoksen läpikäyvä prinsiippi on heltymätön kristinuskon vastaisuus: Blavatsky ei Jeesus Kristusta kumarra  ja hän pitää kristinuskon oppeja alkeellisina jäljitelminä ja väärennöksinä muinais-uskonnollisista järjestelmistä. 

Salaisessa Opissa Blavatsky esittelee ikiaikaisaiksi väittämänsä, ns. Dzyanin runot ja kutoo niiden pohjalta metafyysisen tutkielman elämän ja maailman synnystä sekä ihmisen henkisestä potentiaalista ja mystisestä tarkoituksesta. Hengeltään kirja on hyvin itämainen. Blavatsky tunnustikin tuohon aikaan buddhalaista uskontoa, joskin hän sanoi edustavansa - meille muille ihmisille täysin tuntematonta - "alkuperäistä, esoteerista buddhalaisuutta".


Blavatskyn käsitys buddhalaisuudesta samoin kuin hindulaisuudesta oli vajavainen ja vahvasti hänen oman mielikuvituksensa ja pakkomielteidensä vääristämä. Hän viittaa mielellään "buddhalaisuuden puhtaimpaan haaraan", nepalilaiseen Svābhāvika-koulukuntaan, mutta tälläistä oppisuuntaa ei Nepalissa ole ollut. Blavatskyn käsitys asiasta on luultavimmin peräisin orientalisti Brian H. Hodgsonin kirjoituksista, jotka myöhemmissä tutkimuksissa on havaittu paikaansa pitämättömiksi (Hassua onkin, että 70-luvulla teosofisen liikkeen yhteyksiä buddhalaisuuten analysoineen Mikael Niinimäen kirjassakin - Teosofian juuret -  esitellään yhtäläisyyksiä Blavatskyn ja kuvitteellisen Nepalin Svābhāvika-buddhalaisuuden välillä, ja lähteenä ovat jälleen lähinnä Hodgsonin vanhat sepustukset).


Salaisen opin psykedeelisen metafysiikan taustalla värisevät Blavatskyn hasiksen, ooppiumin ja muiden stimulanttien katalysoimat tajunnan sfäärit. Siitä, miten paljon pilveä paloi Salaista oppia kirjoitettaessa ei ole tietoa. Teosofiset lähteet tietenkin kiistävät H.P.B:n kannabiksenkäytön kirjoitusprosessin aikana, sillä Madamen työskentelyä sivusta seuranneet eivät koskaan havainneet mitään sellaista - vain ja ainoastaan sen, että  H.P.B. oli ketjupolttaja, jonka toisessa kädessä kärysi koko ajan itse kääritty sätkä...


On kuitenkin todennäköistä, että Blavatsky poltti - tai söi - hasista myös tuona ajankohtana. Jos ei muuta niin lääkkeenä. Blavatskyhan kärsi monista eri sairauksista, joista aiheutuvien kipujen lievityksessä hasis ja ooppiumi olivat tuohon aikaan Amerikassa hyvin yleisesti käytettyä lääkitystä. Lisäksi on olemassa jo Egyptissä  Blavatskyn kanssa pilveä pössytelleen taiteilija Albert Leighton Rawsonin vuotta 1875 koskeva lausunto:


Hän oli kokeillut Kairossa hasista menestyksellisesti ja taas antautui tässä kaupungissa (New Yorkissa) minun ja tohtori Edward Suttonin huolenpidon alaisuudessa. Suttonilla oli ollut laaja kokemus huumeesta potilaidensa parissa.

Sekä Salaisen Opin että Hunnottoman Isiksen Blavatsky on omien sanojensa mukaan tehnyt mystisten "viisauden mestarien" avustamana. Nämä mestarit ovat ammoisina aikoina Venukselta tulleen Valkoisen veljeskunnan suojeluksessa, ihmiskunnan hyväksi työskenteleviä adepteja. Heistä teosofisissa teksteissä nimeltä mainitaan Kuthumi ja Blavatskyn henkilökohtainen opettaja Morya. Jälkimmäiseen Blavatsky tutustui omien sanojensa mukaan nuorena neitona ollessaan Lontoossa, joskin hän on ilmoittanut kaksi eri päivämärää ja kertonut kaksi eri tarinaa tähän kohtaamiseen liittyen.


Blavatskyn mestarit olivat ilmeisesti myös vihityt hasiksen polton saloihin. Tähän viittaa mm. H.P.B:n teosofi A.P. Sinnetille lähettämä kirje, joka kuvaa kahta "siunattua päivää" Madamen pomoksi nimittämän Moryan seurassa Darjeelingissa, Intiassa:


Oli kuin entisinä aikoina ... Samanlainen puinen maja, kolmeen osastoon huoneiksi jaettu koju, joka seisoi viidakossa kolmen pelikaaninjalan varassa; samat äänettömästi hiipivät keltaiset chelat; sama pomoni sammumattoman chilum-piipun ikuinen 'gul-gul-gul' - ääni.
(Jouni Marjanen - Mahatmat Morya ja Kuthumi, Teosofisen liikkeen mestarit.)



Blavatsky asetti tuotannossaan totuuden kaikkia uskontoja korkeammaksi. Samalla hän korotti ylimmäiseksi uskonnoksi oman totuutensa, jonka mukaan kaikkien uskontojen taustalla on sama "esoteerinen oppi". Tätä samaa ideologiaa promotoivat nykyisin useimmat new age -lahkot  ja uus-uskonnolliset henkisen kasvun kultit.


Tiettyjä yleisinhmillisiä piirteitä ja erinäisiä yhtymäkohtia useimmista uskonnoista helposti löytyykin, mutta yhtä helposti vähänkin analyyttinen tutkimus paljastaa, että on myös niin, että monet uskonnot ja erilaiset uskonnolliset ja maagiset kultit ovat lähtöasetuksiltaan, metafysiikaltaan ja päämääriltään oleellisesti toisistaan poikkeavia. 


Blavatskyn keinotekoinen yritys liimata kaikki mahdollinen - uskonnollinen, maaginen ja myyttinen kuvasto, tiede, tarut ja vanhat lastenlorut - yhdeksi, sisimmältään huikean esoteeriseksi paketiksi kertoo paljon Blavatskyn erottelu- ja jäsennyskyvyn puutteesta. Ja vaikka Blavatsky kovasti paljon vaahtosikin itämaisten oppien suurenmoisuutta, niin erityisen suurta arvostusta Buddha Dharman ja Vedantan opetuksia kohtaan ei ilmennä esim. se, että idän uskonnoista adoptoidaan sanoja ja käsitteitä ja annetaan niille uusi, itse määritelty tarkoitus.


Merkittävää Blavatskyssa oli se, että hän toi moderniin maailmanaikaan muinaista tajua elämän maagisesta ja mysteerisestä tasosta. Olkoonkin, että  massoille hän vain hieman raotti tuntemattoman todellisuuden ovea. Sen  toiselle puolelle -  kaikkein pyhimpään -  voivat teosofisten oppien mukaan astua vain sielultaan ja elintavoiltaan puhtaat, korkean etiikan sisäistäneet salatieteilijät. Sellainen ei henkilö rääväsuinen, psyykkisistä häiriöistä ja ylipainosta kärsinyt, raskasta liharuokaa ahminut ja häikäilemättömänä jekuttajana ja ärhäkkäänä mielensäpahoittajana tunnettu Blavatsky missään tapauksessa ollut. 


Blavatsky oli nähnyt hunnottoman Isiksen psykedeelisten aineiden vaikuttamana ja hänen kompastuskivekseen tuli se, että hän ei  opetuksisssaan pystynyt lainkaan jäsentämään psykedeelien osuutta tajunnan laajennuksen, salatieteiden ja/tai magiikan harjoituksessa. Tämä jäi sitten tulevien holotrooppisten tietäjien, Timothy Learyn, Terence McKennan, Stanislav Grofin ja kumppaneiden tehtäväksi.




                                              "Sammumattoman chilum-piipun äärellä".


 Psychedelics  and Spiritual practice

No comments:

Post a Comment

Note: Only a member of this blog may post a comment.