Kristinusko on vaarallinen harhaoppi sen vuoksi, että siihen implisiittisesti sisältyy pyrkimys pysäyttää aika. Alkukristityt halusivat pitää ajan rakenteen liikkumattomana ja marssittivat näyttämölle messiaan, joka kumoaa kaiken entisen, kumoaa sen muinaismielisen järjestyksen, jota olivat toteuttaneet moninaisten jumalten anarkistinen diversiteetti, kulttikulttuurin orgaaninen pluralismi ja jatkuva perusmyyttien variaatioiden valuminen ajanjaksosta toiseen.
Kristinusko halusi ja haluaa pysäyttää mytologisen ajan Jesukseen siinä tarkoituksessa, ettei myyttinen luisto maailmassa enää jatkuisi. Että ajalla olisi Alku ja Loppu. Se halusi naulita oman myyttinsä historiaan, tehdä siitä historiallisen faktan, joka seisauttaa unien, näkyjen ja kuvitelmien pyörän ja kitkee kaiken rönsyilyn ihmisten hengellisistä visioista: estää liukumisen piilotajuisiin virtauksiin ja metafyysiseen kaaoksen kosmokseen.
Kristinusko peittosi kirjaimilla, kirjalla kuvan, Alkukuvat. Myöhemmin ... post-modernismin aikana kuvia on alettu lukemaan. Niitä voi lukea internetistä. Vain vähäinen osa niistä on Jesuksen kuvia. Suurin osa on naisenkuvia, eikä yksikään naisista ei ole Jesus.
Mutta. Jos Jesus olisikin nainen. Mikä hänen sanomansa sitten olisi? - en tiedä. Mies-Jesuksenkaan sanomasta en ole täyttä selkoa saanut. Uskon kuitenkin, että nais-Jesuksen vaellus tämän maailman, mielten maailman, läpi olisi ollut universaalisesti vavisuttava ja käänteentekevä tapahtuma. Ainakin jos nais-Jesus olisi monikasvoinen femiini, joka manifestoi naiseuden arkkityyppistä energiaa ja substanssia koko rinnanmitalla; sädehtii esiin feminiinisten energioiden sateenkaarikirjon hoivaavista värähtelyistä hävittäviin huokuihin saakka.
Jos Jesus olisi nainen, koko uskonelämä, kulttuuri kaikkiaan, olisi asettunut kuukautiskierron kalenteriin. Kaikissa mystisissä kulteissa, esoteerisissa opetuksissa ja mytologisissa maailmanselityksissä nainen nähdään vaarallisena olentona kuukautisperiodinsa aikana. Silloin hän on sellaisten, käsittämättömien ja maagisten voimien vaikutuksen alaisena, että miehen on pysyttävä poissa hänen läheisyydessään. Tämän vuoksi nais-Jesukseen perustuvan kirkon papilliset hierarkiat ja ritualismi olisivat varmasti varsin eri tyyppisesti järjestetyt kuin nykyisin kristillisissä yhteisöissä.
Nais-Jesuksesta voitaisiin hyvällä syyllä sanoa, että hän on verellään pelastanut ihmiskunnan, lunastanut sen synneistään vapaaksi antamalla sille ikuisen elämän. Hän on tehnyt sen kuukautisverellään. Sitä vuodattamalla hän on todistanut kompetenssinsa synnyttää uutta elämää. Nais-Jesuksen suurenmoisuus kulminoituukin siinä, että hän on (Ikiolevaisen avataarina) yhtä aikaa elämän lähde ja elämän synnyttäjä, luomisen toimeenpanija.
Nais-Jesus laittaa uusiin puihin myös Paratiisin tarun. Adam onkin Paratiisin keskipisteessä kasvava, falloksen kaltainen suuri salko, rakkauden puu tai, psykoaktiivisesti säteilevä jättiläissieni, jonka ympärille naiseuden, viisauden käärme hellästi luikerrellen kiertyy. Tälläisessä symbioosissa elivät ensimmäiset jumalat.
Jumalaisen Vulvan ikoni, Etelä-Intia, 1800-luku.
Veiled Namaste -kuva: Kosmo.
Kristinusko halusi ja haluaa pysäyttää mytologisen ajan Jesukseen siinä tarkoituksessa, ettei myyttinen luisto maailmassa enää jatkuisi. Että ajalla olisi Alku ja Loppu. Se halusi naulita oman myyttinsä historiaan, tehdä siitä historiallisen faktan, joka seisauttaa unien, näkyjen ja kuvitelmien pyörän ja kitkee kaiken rönsyilyn ihmisten hengellisistä visioista: estää liukumisen piilotajuisiin virtauksiin ja metafyysiseen kaaoksen kosmokseen.
Kristinusko peittosi kirjaimilla, kirjalla kuvan, Alkukuvat. Myöhemmin ... post-modernismin aikana kuvia on alettu lukemaan. Niitä voi lukea internetistä. Vain vähäinen osa niistä on Jesuksen kuvia. Suurin osa on naisenkuvia, eikä yksikään naisista ei ole Jesus.
Mutta. Jos Jesus olisikin nainen. Mikä hänen sanomansa sitten olisi? - en tiedä. Mies-Jesuksenkaan sanomasta en ole täyttä selkoa saanut. Uskon kuitenkin, että nais-Jesuksen vaellus tämän maailman, mielten maailman, läpi olisi ollut universaalisesti vavisuttava ja käänteentekevä tapahtuma. Ainakin jos nais-Jesus olisi monikasvoinen femiini, joka manifestoi naiseuden arkkityyppistä energiaa ja substanssia koko rinnanmitalla; sädehtii esiin feminiinisten energioiden sateenkaarikirjon hoivaavista värähtelyistä hävittäviin huokuihin saakka.
Jos Jesus olisi nainen, koko uskonelämä, kulttuuri kaikkiaan, olisi asettunut kuukautiskierron kalenteriin. Kaikissa mystisissä kulteissa, esoteerisissa opetuksissa ja mytologisissa maailmanselityksissä nainen nähdään vaarallisena olentona kuukautisperiodinsa aikana. Silloin hän on sellaisten, käsittämättömien ja maagisten voimien vaikutuksen alaisena, että miehen on pysyttävä poissa hänen läheisyydessään. Tämän vuoksi nais-Jesukseen perustuvan kirkon papilliset hierarkiat ja ritualismi olisivat varmasti varsin eri tyyppisesti järjestetyt kuin nykyisin kristillisissä yhteisöissä.
Nais-Jesuksesta voitaisiin hyvällä syyllä sanoa, että hän on verellään pelastanut ihmiskunnan, lunastanut sen synneistään vapaaksi antamalla sille ikuisen elämän. Hän on tehnyt sen kuukautisverellään. Sitä vuodattamalla hän on todistanut kompetenssinsa synnyttää uutta elämää. Nais-Jesuksen suurenmoisuus kulminoituukin siinä, että hän on (Ikiolevaisen avataarina) yhtä aikaa elämän lähde ja elämän synnyttäjä, luomisen toimeenpanija.
Nais-Jesus laittaa uusiin puihin myös Paratiisin tarun. Adam onkin Paratiisin keskipisteessä kasvava, falloksen kaltainen suuri salko, rakkauden puu tai, psykoaktiivisesti säteilevä jättiläissieni, jonka ympärille naiseuden, viisauden käärme hellästi luikerrellen kiertyy. Tälläisessä symbioosissa elivät ensimmäiset jumalat.
Veiled Namaste -kuva: Kosmo.
No comments:
Post a Comment
Note: Only a member of this blog may post a comment.